Artikkelit

Kierrätyskynä 01.06.2014 Kierrätyskynä

Juuresten kuorista kuiduiksi ja luonnollisiksi väriaineiksi

Kun puhutaan juuresten, kuten esimerkiksi punajuurien tai porkkanoiden kuorijätteistä ja niiden hyödyntämisestä, tulee harvoin mieleen, että niitä voisi hyödyntää jotenkin muuten kuin maanparannusaineena, rehuna tai biokaasutuslaitoksen prosesseissa.

punajuuri monta_cNäistä sesonkiherkkujen kuorista löytyy kuitenkin arvokkaita aineskomponentteja, mm. kuituja ja luonnollisia väriaineita, jotka erottamalla massasta, voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa. Tai miksi ei jopa kalastusvapojen, maalien ja skeittilautojen valmistuksessa? Näin tehdään jo esimerkiksi Skotlannissa.

Suomessa ei ole juuresten kuorijätteestä pulaa, sillä sitä syntyy jo pelkästään Varsinais-Suomen alueella tuhansia tonneja. Lisäksi siitä eroon pääseminen maksaa yrityksille kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Alan toimijoilla onkin halua investoida ratkaisuihin, joilla saadaan muun muassa kuorijätemassaa pienennettyä jo syntypaikalla, jolloin saataisiin kustannussäästöjä.

Kuorijätteiden hyödyntämisestä kiinnostuttiin keskustelemaan Turun ammattikorkeakoulun järjestämässä orgaaniset massat-teemaryhmän tapaamisessa, johon osallistui alan toimijoita, mm. Orkla Foods Finland Oy (entinen FelixAbba), Sauvon Säilyke Oy, Apetit Suomi Oy ja Biovakka. Teemaryhmä-tapaamiset ovat osa Resurssitehokkuus ja kierrätysliiketoiminta Varsinais-Suomen vahvuudeksi (RESU) – hanketta, jonka tavoitteena on kehittää yritysten välistä yhteistyötä niin, että toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin.

Hankkeen puitteissa on lähdetty selvittämään opiskelijavoimien avulla uusia hyödyntämismahdollisuuksia orgaanisten massojen, erityisesti porkkanoiden ja punajuurien kuorijätteille. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsivät tekemään erilaisia selvityksiä ja testaamaan kuorien ominaisuuksia laboratoriossa.

Laboratoriotutkimuksissa opiskelijat ovat muun muassa erottaneet porkkanankuorista vitamiinia, ja selvittävät sen käyttömahdollisuuksia lisääaineena muissa tuotteissa. Lisäksi he ovat iskeneet myös punajuurien kimppuun, joiden kuorista uutetaan punajuuriväriä ja tutkitaan sen ominaisuuksia.

Erilaisten selvitysten ja laboratoriotestien lisäksi tarvitaan toimintaa, jotta kuorijätteiden hyödyntäminen konkretisoituisi. Tarvitaan pilotti-hanke, jossa päästään testaamaan ja kehittämään. Tarvitaan rahoitusta sekä rohkeutta kokeilemaan uutta. Tähän halutaan tarttua ja aiheen ympärille on koottu ydinryhmä, johon kuuluu Maa- ja elintarviketutkimuskeskus MTT, Turun ammattikorkeakoulu, erotusteknologiaan erikoistunut pienyritys Separation Research Oy sekä Pyhäjärvi-instituutti.

Ryhmän tavoitteena on käynnistää kuorijätteiden hyödyntämiseen liittyvää pilottihanketta tämän vuoden puolella kartoittaen samalla erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ja potentiaalisia toimijoita mukaan. Tavoitteena on kehittää konsepti ja käytäntö erottamaan potentiaaliset aineskomponentit tuoden uutta toiminnallisuutta ja arvoa tuotteeseen.

Jätettä aletaan näkemään yhä enemmän raaka-aineena ja kierrätystapojen kehittäminen on erityisen tärkeää. Tämän tyyppisille pilottihankkeille on tarve, sillä yrityksillä syntyy paljon jätteitä ja sivutuotteita, jotka voisi hyödyntää tehokkaammin. Lisäksi jätteiden uusiokäytöstä tulee tulevaisuudessa kannattavaa myös taloudellisesti. Jäädään innokkaasti seuraamaan, kuinka mahdollinen pilottihanke etenee ja lähdetään ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia toimintatapoja, sillä yritykset, jotka kierrättävät ovat tulevaisuuden voittajia!

Milla Popova

Kirjoittaja on opiskelija-assistentti ja kestävän kehityksen opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa.

Kuva: Anna Erkinheimo

, , ,