Artikkelit

Pirjo Rinnepelto 27.05.2015 Pirjo Rinnepelto

Materiaalitehokkuudella polttoainetta teollisiin symbiooseihin

Kiertotalous valtaa alaa maailmassa. Teollisilla symbiooseilla hyödynnetään toisen sivuvirtoja ja ylijäämäresursseja raaka-aineena. Resurssiviisailla toimintamalleilla haluamme varmistaa, että materiaali kiertää eikä jätettä synny. Uusia kokeiluja ja innovaatioita syntyy, luodaan uusia tapoja toimia. Suunta on ehdottomasti oikea.

Perinteisessä tuottavassa teollisuudessa keskustelua seurataan mielenkiinnolla. Käytännössä ensikäden ohjaus tulee lainsäädännöstä. Ympäristölupaprosessi ohjaa toimintaa materiaalitehokkaampaan suuntaan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan asteittain jo ensi vuonna. Monelta pk -teollisuusyritykseltä puuttuu kuitenkin vielä jätteettömyys- ja materiaalitehokkuustavoitteisiin pääsemiseen tarvittavat järjestelmälliset keinot. Selvitys- ja toimenpidevaateisiin vastataan yksi kerrallaan, ilman että asiaa tarkasteltaisiin kokonaisuutena. Symbioosit ja resurssitehokkuus ovat käsitteinä tuttuja, mutta niihin tarttumiseen kaivataan konkreettisia työkaluja.

Teollisuusyrityksen näkövinkkelistä katsottuna olennaisinta olisi tarkastella systemaattisesti tuotannon läpi kulkevien materiaalivirtojen määrää, laatua ja käsittelytapoja, tuotannossa käytettävien raaka- ja apuaineiden käyttöä, tuotteen kierrätettävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä, tuotannossa syntyvien sivuvirtojen laatua, määrää ja niiden syntymiseen johtavia syitä. Tämä tarkastelu voidaan tehdä materiaalikatselmusten avulla. Paitsi, että tämä systemaattinen tarkastelu syventää yrityksen materiaalivirtoihin liittyvää ymmärrystä ja tuotannon ohjaus resurssitehokkaampaan suuntaan helpottuu, mahdollistaa se myös hedelmällisemmät symbioosit. Samalla kun omasta toiminnasta on karsittu turhat resurssi- ja kustannusrönsyt, saadaan pienempiä määriä tarkemmin laadultaan määriteltyjä ja laatuvaihteluiltaan homogeenisempiä sivuvirtoja, joille on helpompaa löytää hyötykäyttömahdollisuuksia.

Systemaattiset materiaalitehokkuuskatselmukset antavat kattavasti tietoa sellaisenkin yrityksen materiaalivirtojen laadusta, määrästä ja niihin liittyvistä kustannuksia, jotka ovat prosessejaan ahkerasti optimoineet. Totutut toimintamallit ovat yksi merkittävimmistä resurssitehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Valtaosa päivittäiseen työhön liittyvistä päätöksistä tehdään hiljaiseen tietoon ja totuttuihin toimintatapoihin perustuen. Tällä voi olla yllättävänkin suuri merkitys kokonaiskuvassa.

Materiaalitehokkuuskatselmus on työkalu, joka johtaa kokonaisvaltaiseen toiminnan resurssienkäytön tehostamiseen. Tarkastelu on kustannussäästölähtöinen, vanavedessä seuraavat eittämättömät ympäristöhyödyt. Ja koska tehostamista tehdään tuotanto- ja tuotelähtöisesti, on sillä varmat vaikutukset myös piipun päähän. Tämä kokonaiskuvan hallinta ja katselmusprosessista saatava tieto auttaa kaikenkokoisia teollisuusyrityksiä paitsi vastaamaan ympäristölainsäädännön asettamiin tehokkuusvaatimuksiin ja selvitystarpeisiin, se antaa paremmat valmiudet toimiviin alueellisiin symbiooseihin ja oman liiketoiminnan kehittämiseen kohti kiertotaloutta.

Sanat kuten ”laatu”, ”ympäristöystävällisyys”, ”kierrätettävyys” ja ”turvallisuus” – mielletään luonnollisesti tuotetta kuvaaviksi termeiksi. Yrityksen materiaalitehokkuutta selvitettäessä, paitsi tuotannossa käytettäviä raaka-aineita, myös tuotannossa syntyviä sivuvirtoja tarkastellaan em. määreiden valossa. Tavoitteena on löytää keinot, joilla optimilaatuisilla, ympäristöystävällisillä ja turvallisilla raaka-aineilla saadaan tuotettua laadukasta (ylilaatua välttäen), ympäristöystävällistä, kierrätettävää ja turvallista tuotetta niin, että tuotannossa syntyy riskittömiä, helposti hyötykäytettäviä sivuvirtoja.

Tärkeää on siis tuntea oma kenttänsä ja raivata sieltä turhat rönsyt. Materiaalitehokkuus palvelee yritystä monella tavalla, kärpäslätkämäisesti ”monta samalla iskulla”. Alueellisesti ne tuovat voimaa ja kantavuutta teollisiin symbiooseihin sekä mahdollistavat myös kiertotalouden toteutumista. Lisäksi on huomattavaa että materiaalikatselmukset taipuvat monen kokoisen yrityksen tarpeeseen.

 

Pirjo Rinnepelto

Kirjoittaja on Apila Group Oy:n ympäristöasiantuntija, ympäristöjohtamiseen erikoistunut ympäristötekniikan DI. Apila Groupin palvelut liittyvät teollisuuden sivuvirtojen ja materiaalien hallintaan, resurssitehokkuuteen, ympäristöjohtamiseen ja -viestintään, ympäristölainsäädäntöön sekä ympäristönsuojeluun.

, , , , , , ,