Artikkelit

Mari Puoskari 20.04.2015 Mari Puoskari

Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteestä ohjataan puolet kiertoon materiaalina

Me muokkaamme elinympäristöämme voimakkaammin kuin koskaan aiemmin. Ilmastonmuutos ja väestön räjähdysmäinen kasvu luovat valtavia haasteita maapallon rajallisille raaka-ainevaroille ja ravinnontuotannolle. Resurssitehokkuudessa on vielä paljon tekemistä, sillä globaalisti peräti 90 % tuotannossa käytetyistä raaka-aineista päätyy jätteeksi.

Suomessa hävitetään kotitalouksien ja kaupan yhdyskuntajätteen mukana vuosittain merkittäviä materiaalivirtoja. Sekajätteen mukana jää hyödyntämättä arviolta 400 000 tonnia biojätettä, 140 000 tonnia muovia ja 42 000 tonnia metalleja. Riihimäelle vuoden 2016 lopulla valmistuva ainutlaatuinen Kiertotalouskylä vie suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle.

Ekokem investoi kumppaniensa kanssa Riihimäelle noin 40 M€ Kiertotalouskylän. Kolmen jalostamon muodostama kokonaisuus on yksi harppaus kohti maailmaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte on toisen materiaali. Kiertotalouskylässä jokaiselle materiaalille on suunniteltu mahdollisimman hyvä kierrätysaste. Näin yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina kiertoon puolet. Loppu jätemassa hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste nousee kokonaisuudessaan 96–98 %. Rakennusvaiheessa kylä työllistää 160 henkilöä. Valmiissa kylässä on arviolta 40 työpaikkaa.

kiertotalouskylä
Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 % ja hyötykäyttöaste 96–98 %.

Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi Ekojalostamossa noin 37 % biojätettä, 7 % muovia ja 3 % metallia. Kylään rakennettava Biotehdas Oy:n biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Biokaasuprosessissa erotellusta jätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta.

Ekojalostamossa erotellut muovit puolestaan ohjataan Suomen ensimmäiseen muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaiselle kotitalousmuovijätteelle. Jalostamoon ohjataan myös kotitalousmuovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden vaihteessa valtakunnallisesti. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Teollisuuden raaka-aineeksi, neitseellistä raaka-ainetta korvaamaan, tuotetaan esimerkiksi kalvomuoveja ja kovia pakkausmuoveja. Kierrätysmuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita.

Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajittelu- ja kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi. Kotimainen kierrätysjärjestelmä takaa, että arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä.

Laitetaan kiertotalouden rattaat pyörimään.

Katso kiertotalouskylää esittelevä animaatio: http://web.materiaali.fi/ekokem/Ekokem_Circular_Economy_Village.zip

 

Mari Puoskari

Kirjoittaja on Ekokemin strategiajohtaja. Ekokem haluaa olla edelläkävijänä rakentamassa kiertotalousyhteiskuntaa, jossa materiaalit kiertävät niin kauan, kuin niillä on arvio. Ekokem kehittää kierrätysliiketoimintaa ja etsii aktiivisesti uusia keinoja hyödyntää jätteitä raaka-aineina ohjaten materiaalivirtoja eteenpäin loppusijoituksen ja polton sijaan.

, , , , , , , ,