Artikkelit

11.03.2015 Harri Välimäki

Kierrätyskeskusten modernisointi räjäyttäisi pankin!

Suomalaiset ostavat kestokulutustavaroita vuodessa kahdeksan miljardin edestä. Arvioiden mukaan lähes 70 prosenttia tavaroista jää nopeasti tarpeettomiksi. Vaikka meillä Suomessa on hyviä nettipalveluja ja kirpputoreja, yli puolet hautaa tarpeettomat tavarat kodin säilytystiloihin. Syyksi ilmoitetaan se, että tarpeettomista tavaroista eroon pääseminen vaatii liikaa aikaa ja vaivaa ja että vaihtotapahtuman yhteydessä joutuu kohtaamaan ventovieraita.

Samanaikaisesti kunnat maksavat lähes 250 miljoonaa ns. Kela-sakkoja, koska eivät ole pystyneet aktivoimaan työmarkkinatuella olevia pitkäaikaistyöttömiä. Tilanne sakkojen osalta pahenee vielä radikaalisti tänä vuonna, sillä nyt kunta joutuu osallistumaan työmarkkinatukimaksuihin jo 300 päivän jälkeen entisen 500 päivän sijaan.

Kierrätyskeskusten modernisointi helpottaisi tarpeettomasta tavarasta eroon pääsyä ja toisi uusia, vain vähän perehdyttämistä vaativia työpaikkoja. Kokonaisuus loisi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-sektorille.

Tulevaisuuden kierrätyskeskuksen toimintamallia ollaan jo rakentamassa Lahdessa. Ympäristöministeriön osarahoittamassa hankkeessa etsitään kokeilujen avulla uudessa toimintamallissa tarvittavia prosesseja ja työkaluja. Tehtyjen selvitysten perusteella 2020-luvun kierrätyskeskus koostuu seuraavista rakennusaineista: Yhden luukun periaate, digitalisaatio, verkottuminen, läpivirtaus ja arvopohjaisuus.

Yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajien ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tarpeeton tavara kierrätyskeskukseen. Hän voi viedä sinne kaikki tarpeettomat tavarat, ja kierrätyskeskus huolehtii tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen.

Digitaalisuuden avulla parannetaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, sillä digitaalisuuden ansiosta ostajajoukko voi laajentua vähintään 100-kertaisesti. Käytännössä vastaanotetut tavarat dokumentoidaan nettipalveluun, josta kuluttaja voi tarkastella tarjontaa ja ostaa tuotteita joko myymälästä tai etäkaupalla. Mittakaavaetuja saadaan verkottamalla kaikki Suomen kierrätyskeskukset yhden verkkopalvelun kautta saavutettavaksi. Tällöin kierrätyksen maantieteelliset rajat poistuvat lopullisesti.

Läpivirtaus on yksi tulevaisuuden kierrätyskeskusten olennaisimpia ominaisuuksia, jolla estetään kierrätyskeskusten muuttuminen käytetyn tavaran hautausmaiksi. Läpivirtauksessa vastaanotettu tavara on kierrätyskeskuksessa vain tietyn, ennalta määritellyn ajan. Kun tuote saapuu kierrätyskeskukseen, se dokumentoidaan verkkoon ja sille määritellään lähtöhinta. Jos tuotetta ei ole myyty esimerkiksi kahteen viikkoon, hinta putoaa 25 prosenttia. Seuraavan kahden viikon jälkeen hinta putoaa taas, Ja niin edelleen. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa eli tuote ei mene kaupaksi millään hinnalla, tuote päätyy seuraavaksi materiaalihyödynnykseen.

Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei toiminnan arvopohjaisuutta saa unohtaa, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen. Viestinnän avulla tätä voidaan vielä entisestään kirkastaa. Harva meistä tulee ajatelleeksi, että tavaralahjoituksilla osallistuu nuorten työttömien työmahdollisuuksien parantamiseen.

Modernisaation yhteydessä myös kierrätyskeskus-sana tulisi uudistaa. Lakiteknisesti kyse on tavaroiden uudelleenkäytöstä, kun taas kierrätys-sana on varattu tarkoittamaan materiaalien kierrätystä. Kuka keksisi uuden sukupolven kierrätyskeskukselle vetovoimaisen termin, jota kaikki alkaisivat käyttää? Vähän niin kuin kävi halpuuttamiselle.

Harri Välimäki

Kirjoittaja on Kierrätyskeskus 2020 -hanketta hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja.

, , , , , , ,