Artikkelit

Tommi Rantala 10.02.2015 Tommi Rantala

Uudelleenkäytetty energia on uusi uusiutuva?

Energiapolitiikka tulee olemaan iso osa kevään vaalikeskusteluja. Usealla suulla on jo vaadittu ja vielä useammalla tullaan jatkossa vaatimaan energiaomavaraisuutta, päästöjen vähentämistä ja uusiutuviin energiamuotoihin panostamista. Viimeisimpänä Keskusta linjasi tavoitteekseen kotimaisen ja uusituivan energiantuotannon lisäämisen.

Energiapolitikan ohella toinen takuuvarma aihe keväällä on yritysten kilpailukyvyn lisääminen. Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen peräänkuuluttaa vauhtia teollisuusinvestointeihin Tekniikka&Talous –lehden nettisivuilla 7.2.2015.

Voisiko uudelleenkäytetty energia olla ratkaisu kaikkiin em. tavoitteisin?

Uusiutuvaa vai uudelleenkäytettyä energiaa?

hyötykäytöönUusiutuviksi energianlähteiksi mielletään yleisesti aurinko- ja tuulienergia. Aurinkoenergian ei lisää melu- eikä maisemahaittoja, muttei sekään ole täysin ongelmatonta. Aurinkosähköä saadaan eniten silloin, kun Suomessa vähiten energiaa tarvitaan. Aurinkosähkön ylituotanto on ongelma esimerkiksi Saksassa vaikka Suomessa energiewendestä kuulee lähestulkoon pelkkää ylistystä.

Tuulisähkön maisemahaittoja on vaikea mitata ja meluhaitatkin vaihtelevat kuulijasta riippuen. Tuulisähkön osalta mielipiteitä jakaa myös sen saama tuki: mitä enemmän Suomessa tuulisähköä tuotetaan, sitä enemmän tukia maksetaan. Vuonna 2015 tukisumma tulee nousemaan yli 100 miljoonaan euroon ja noin 105€/MWh takuuhinnasta noin 70 % on valtion tukea.

Asia, mikä ei ole vastaavaa huomiota saanut, on kiertotaloudenkin näkökulmasta kiinnostava energian uudelleenkäyttäminen. Ei varsinaisesti uudistuva energianlähde, mutta kierrätetty sellainen.

Suomessa jää hyödyntämättä arviolta parin ydinvoimalan vuosituotannon verran hukkaenergiaa. Vuosittain satoja miljoonia euroja puhalletaan taivaalle tai lasketaan vesistöön vaikka hyvin kohtuullisilla investoinneilla sama summa voitaisiin säästää energiakustannuksissa ja samalla parantaa yritystemme kilpailukykyä sekä vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Kokemuksemme mukaan energian uudelleenkäyttämiseen tehdyt investoinnit ovat olleet takaisinmaksuajoiltaan lyhyitä ja sijoitetun pääoman tuotoltaan (ROI) erinomaisia.

Tavallisia tarinoita

kylmää ja kuumaaEsimerkkiyritys voi olla mikä tahansa suomalainen yritys. Se voi olla prosessi-. lääke-, teräs- tai elintarviketeollisuudesta. Se voi olla pesula, leipomo tai energiantuotantolaitos.

1. Tuotannossa lämmitetään ja jäähdytetään. Molempiin toimintoihin ostetaan energiaa vaikka jäähdytyskoneiden hukkalämpö voitaisiin käyttää tuotannossa.

2. Tuotannossa joudutaan jäähdyttämään ja samaan aikaan ostetaan lämpöä kiinteistöön. Mahdollista olisi siirtää koneiden jäähdytyksen hukkalämpö lämmitykseen.

3. Tuotannossa lämmitetään uunia ostoenergialla ja kaikki hukkalämpö puhalletaan taivaalle. Ratkaisu: otetaan poistoilmasta energia talteen ja esilämmitetään sillä uunia tai muuta prosessia ja säästetään huomattavasti energiaa. Hukkalämmöstä voidaan jopa tehdä osittain sähköä.

Tapaus Mäntsälä

Digitalisaation kääntöpuoli on, että tarvitsemme jatkuvasti lisää ja suurempia datakeskuksia. Datakeskukset tuovat Suomeenkin työpaikkoja ja investointeja, mutta ne ovat myös energiasyöppöjä. Aikaisemmin ollaan oltu tyytyväisiä, kun lämmöstä on päästy edullisesti eroon puhaltamalla se vesistöön tai ilmaan. Energian kierrätysratkaisulla voidaan tuotettu lämpö ottaa talteen ja käyttää hyödyksi.

Tämä on huomattu myös Mäntäsälässä: Yandexin datakeskuksen jäähdytysilmasta otetaan lämpö talteen ja käytetään mäntsäläläisten omakotiasujien kaukolämmöksi. Calefa Oy:n toimittama toteutus tulee lämmittämään 5000 kotia Mäntsälässä ja vuosittain säästetyn energian määrä vastaa noin 5 miljoonaa saunomiskertaa.

yandex
Kuva: Yandex Oy

 

Tommi Rantala

Kirjoittaja toimii myyntipäällikkönä Calefa Oy:ssä, joka on keskittynyt teollisen hukkalämmön kannattavaan hyödyntämiseen.

tommi.rantala@calefa.fi

Twitter: @RantalaTommi

Kuvat: Calefa Oy ellei toisin mainittu

, , , , , , , , ,