Artikkelit

Kirsi Sormunen 15.02.2015 Kirsi Sormunen

Kiertotalous uusien liiketoimintamallien ja innovaatioiden ajurina

Vihreän kasvun, Cleantechin ja kiertotalouden ympärillä on nyt paljon positiivista pöhinää, ja niiden odotetaankin omalta osaltaan tuovan uusia mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen sekä helpotusta teollisuudessa tapahtuvaan rakennemuutokseen. Vuosi 2015 onkin alkanut näihin teemoihin liittyvillä erilaisilla tapahtumilla, jossa on ollut esillä laaja kirjo hyviä yritysesimerkkejä.

Kiertotalous ei käsitteenä vielä avaudu kaikille helposti, joten sitä on syytä lähestyä hyvin pragmaattisesti. Kysehän on ennen kaikkea materiaalin ja energian tehokkaasta käytöstä ja kierrättämisestä, hävikin minimoinnista sekä erilaisen jätteen käyttämisestä raaka-aineena. Kiertotalous voi siten sekä tehostaa nykyisiä prosesseja että luoda aivan uutta liiketoimintaa. Se vaatii uudenlaisia liiketoimintamalleja, järkevää regulaatiota sekä hyviä toimintaedellytyksiä kotimarkkinoilla, joka on usein edellytys yritysten kansainvälistymiselle. Tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja ja rohkeita kokeiluja myös julkisella sektorilla sekä panostuksia aloilla, joissa Suomella on vahvuuksia kuten vesiteknologia, puunjalostusteollisuus ja biopolttoaineet. Jos haluamme tavoitella asemaa kiertotalouteen pohjautuvien ratkaisujen kärkimaaksi, on hyödynnettävä erilaisia mahdollisuuksia kiertotalouteen siirtymiseksi Suomessa – kuten veden kierrätys, ruokahävikin minimointi, maatalouden ravinteiden talteenotto, elektroniikkajätteen kierrätys, biopolttoaineiden ja biopohjaisten kemikaalien tukeminen ja niiden käyttöön kannustaminen.

Kuluttajien käyttäytymiseen ja valintoihin vaikuttaminen on myös keskeinen asia toimivalle kiertotalodelle. Sekä valistusta, kannustimia että uusia ratkaisuja tarvitaan jätteiden lajittelemiseksi, hävikin välttämiseksi ja kierrätyksen tekemiseksi kuluttajalle riittävän helpoksi. Esimerkiksi ongelmajätteen kuten käytettyjen elektroniikkatuotteiden kerääminen on vielä käytönnössä usein liian vaikeaa, joka nostaa kuluttajien kynnystä huolehtia niiden asianmukaisesta kierrättämisestä. Nuoren sukupolven arvomaailma on kuitenkin jo muuttumassa vastuullista kuluttamista suosivaksi, joten maaperä otollinen muutoksen aikaansaamiseksi. Second hand-tuotteiden ostaminen, jakamistalous ja lähi- sekä luomuruoan suosiminen on muodikasta, eikä kaikkia kestokulutushyödykkeitä enää edes haluta itse omistaa.

Uusien kulutusmallien ja ratkaisujen tuominen markkinoille ja niiden kaupallistaminen vaativat uudenlaisia liiketoimintamalleja ja ennakkoluulottomia kokeiluja. Yritysten mottona tulisi siis olla ”think big”. Meillä on Suomessa valtava määrä osaamista, jota voitaisiin hyödyntää kestävän kehityksen ongelmia ratkottaessa. Niiden joiden varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa ja kasvua sekä koti- että vientimarkkinoille. McKinseyn hiljattain julkistettu, kiertotaloutta koskeva tutkimus nostaa yhdeksi suurimmista tulavaisuuden haasteista puhtaan veden riittävyyden. Tänäkin päivänä arvoidaan 60-70 % Kiinan pohjavesistä olevan saastuneita, joten siitä tulee olemaan huutava pula jo lähivuosina. Maissa, joissa on rajalliset vesivarat ja tai pitkiä, kuivia kausia kuten Singapore ja Australia käytetään jo nyt laajasti kierrätettyä vettä. Vaikka meillä ei Suomessa olekaan näköpiirissä vesipulaa, meidän tulee tavoitella asemaa vesiteknologian johtavana maana ja tuoda uusia innovaatioita markkinoille tekemällä rohkeita kokeiluja myös Suomessa.

Toisena suurimmista ongelmista tutkimuksessa mainitaan ruan riittävyys ja pula viljelysmaasta, jonka hyödyntämiseen tullaan tarvitsemaan tehokkaampia keinoja. Kun samanaikaisesti arvoidaan myös ravinteena käytettävästä fosforista tulevan pulaa, mahdollistaa vesiteknogian edellen kehittäminen ja entistä parempi hyödyntäminen tehokkaamman fosforin talteenoton jätevesistä ja lietteestä. Ravinteiden uudelleenkäytön ohella tämän mahdollisuuden laajempi kaupallinen hyödyntäminen auttaa myös Itämeren tilan kohentumista.

Kiertotalous osoittaa siis omalta osaltaan, että ympäristöasiat ja liiketaloudelliset hyödyt kulkevat käsi kädessä!

Kirsi Sormunen

Kirjoittaja on hallitusammattilainen ja toimii Tekesin GreenGrowth-ohjelman johtoryhmän puheenjohtajana.

, , , , , , , , , , ,