Artikkelit

Olli Salmi 03.12.2014 Olli Salmi

Visioita selluloosasta

Toukokuussa 2014 julkaistu Suomen biotalousstrategia linkitti voimalla suomalaisen teollisen perinteen ja osaamisen toiveisiin uudenlaisesta resurssitehokkaasta ja kiertotaloutta tukevasta liiketoiminnasta. Strategian päämäärinä ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, biotalouden uuden liiketoiminnan ja osaamisperustan luominen sekä biomassojen käytettävyys ja hyödynnettävyys. Tässä uudenlaisessa taloudessa biopohjainen tuotekenttä laajenee huomattavasti perinteiseen metsäteollisuuteen verrattuna, jossa selluloosakuidulle voidaan kehittää aivan uudenlaisia prosessointi- ja käyttöalueita. Hyvä esimerkki uuden liiketoiminnan ja biomassan hyödyntämisen visioinnista on Tekesin rahoittama VTT:n, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston design-selluloosahanke, DWoC. Teknisen osaamisen ja designin lisäksi hankkeessa on ennakoinnin keinoin tarkasteltu kuituteollisuuden tulevaisuuskuvia, jotka edellyttävät selluloosan käytön merkittävää kasvua tekstiilien raaka-aineena.

Design-selluloosan skenaariomallinnuksessa tulevaisuutta hahmotettiin nelikentäksi, jonka määrittäjinä ovat talouden ja politiikan ulottuvuudet (paikallinen – globaali) ja vallitsevat yhteiskunnalliset arvot (individualistinen-kollektivistinen). Vaikka todellisuudessa ihmisten maailmankuva varmasti heijastelee osia nelikentän ääripäistä, voidaan tuloksista kuitenkin nähdä tulevaisuuden tekstiilikulutusta merkittävästi ohjaavia ajureita. Perhekeskeisyys, henkilökohtaistuminen, kodin tyyli ja sisustaminen, kestävyys ja kierrätettävyys niin kotona kuin rakennetussa ympäristössäkin, ja kuluttajien uudet roolit nousivat työssä selkeästi esille.

olli salmi
Kuva: Heidi Auvinen, VTT

 

Onkin odotettavissa, että selluloosapohjaisille tekstiileille pätevät tulevaisuudessa pitkälti samat reunaehdot kuin valmistavalle teollisuudelle yleensä: valmistuksen sosiaalinen ja ekologinen kestävyys läpinäkyvästi sertifioituna niin bulkki- kuin ylellisyyshyödykkeillekin sekä arvostetun brändin houkuttelevuus ja huippulaatu myyvät myös jatkossa. Samalla kuitenkin kuluttajakokemuksen odotetaan muuttuvan: nopeiden valmistusmenetelmien avulla yhteissuunnittelu, yhteistuotanto, nopea paikallinen kierrätys ja kuluttajan rooli tuottajana yleistyvät. Esimerkiksi kodintekstiilien ja sisustamisen tärkeänä ajurina uusiutuvat, kestävät ja kierrätettävät materiaalit saattavat johtaa seuraavanlaiseen hypoteettiseen kehityspolkuun: teollisessa ympäristössä ja julkisissa tiloissa käytettävät tekniset tekstiilit ovat jo lähitulevaisuudessa erinomainen käyttökohde selluloosapohjaisille materiaaleille. Näissä ympäristöissä saadut kokemukset ja referenssit synnyttävät kysyntää selluloosapohjaisille sisustustekstiileille ja huonekaluille ja avaavat tietä tiukasti kilpailluille kuluttajamarkkinoille. Pisimmän aikavälin kehityksenä kuluttajamarkkinoiden tottuminen uusiin materiaaleihin avaa mahdollisuudet myös vaatteiden ja huippumuodin valmistukseen selluloosapohjaisista materiaaleista.

Yllä kuvatut trendit ja kehityspolut vaativat jatkuvia muutoksia biotalouden liiketoimintaekosysteemiin. Suljetut materiaalijärjestelmät ovat kuituteollisuudessa jo tätä päivää kuten myös tuotteisiin sisäänrakennettu kierrätys ja talteenotto. Pilot-mittakaavassa pystytään valmistamaan sellulankaa, jonka elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat selkeästi pienemmät kuin puuvillalla. Markkinat ovat vasta avautumassa tämän tyyppisille raaka-aineille ja puolivalmisteille. Nopeisiin kokeiluihin perustuvat ja innovatiivisia rahoitusmuotoja kuten joukkorahoitusta hyödyntävät bioteollisuusjärjestelmät ovat seuraava askel, joka toteutuessaan vie suomalaista biotaloutta eteenpäin täysin uudella tavalla.

 

Olli Salmi

Tutkimusprofessori

Teollinen ekologia, VTT

, , , , , , , ,