Artikkelit

Jouni Lind 16.12.2014 Jouni Lind

Kiertotalous hyödyntämään talouskasvua

Kiertotaloudessa on hyvä pöhinä. Sitran taustaselvitys esittää malleja tehdä businestä uusilla palvelukonsepteilla koko tuotteen elinkaaren ajan. Kiertotaloutta on mm. se, että laitetta ei myydä vain kerran vaan ylläpidetään ja jatketaan sen toimivuutta esim. teollisen internetin ja huolto- ja päivityspalveluiden avulla. Sitten järkevän käyttöajan päätyttyä valmistaja ottaa laitteen takaisin ja uudistaa sen uusiokäyttöön sopivaksi tai lopulta hyödyntää raaka-aineetkin. Leasing, modulaarisuus jne. ovat laitevalmistajille kehittämisenarvoisia juttuja.

Toinen perinteistä uusille urille menevä idea on alkaa yhdistelemään sivuvirroista ja jätteistä uusia tuotteita, joilla olisi käyttökelpoisia ja samalla kuitenkin turvallisia ominaisuuksia. Esimerkiksi pelletoimalla tai puristamalla voisi löytyä ratkaisuja logistiikkakustannuksiin. Ongelma on vanhakantainen lainsäädäntö, josta löytyy esteet hyötykäyttöpyrkimysten joka vaiheeseen. Jätteen uudelleentuotteistaminen tai suora hyötykäyttö on tehty liian vaikeaksi. Sirpaleinen lainsäädäntö osaoptimoi eikä ota kokonaisvaikutuksia huomioon. Tässä olisi uudella EU-komissiolla työtä. Kansallisestikin voisi paljon tehdä – ja se työ täytyy tehdä.

Life IP – hanke on menossa eteenpäin. Saamme muodostettu alueelliset verkostot viidelle alueelle tukemaan kiertotalouden pilotointia ja hyötykäytön edistämistä. Kiertotalouden kokonaisnäkemys onkin kehittymässä moninaisuudessaan aivan toisenlaiseksi kuin mitä ehkä 70-luvun kierrättäjät ajattelivat. Suomen on kasattava tietämyksensä ja luotava EU-edunvalvonnan agendaa sillä monet esteet tulevat juuri EU-direktiiveistä ja asetuksista.

Kiertotalouteen on mentävä talous edellä. Uusiotuotteille on oltava kysyntää ja kiertotalouden toiminnat on oltava taloudellisesti kannattavia. Olennaista on kannustavan toimintaympäristön luominen ja hallinnon palvelevuus esteiden purkamisessa. Julkisilla infrahankkeilla ja kaavoituksella on huomattava merkitys kiertotaloudessa.

Kiertotalouden määritelmät ja tavoitteet on uudistettava. Kiertotaloutta ei ole enää vain materiaalina kierrättäminen. Jätehierarkia alkaa olla osaltaan vanhanlainen ohjauskeino. Uutta kiertotaloutta on kokonaisvaltaisuus: materiaalitehokkuus, suunnittelun ja prosessien tehokkuus, kierrätettävyys, kyky uusia ja uudistaa ja jälki- ja hyötykäytettävyys. Lainsäädännön on huomioitava korkean jalostusasteen jäteperäisten polttoaineiden sekä uusioraaka-aineiden tuotanto osana kierrätystä.

Mittarit ja tavoitteet, joilla kiertotalouden edistymistä mitataan, tulisi katsoa kokonaisuuden näkökulmasta. Teknologia tulee muuttamaan paljon kiertotalouden ilmiöitä.

Jouni.Lind@teknologiateollisuus.fi

Asiantuntija

, , , , , , ,