Artikkelit

Kierrätyskynä 07.11.2014 Kierrätyskynä

Tavarakirjosta palvelutehokkuuteen

Kotitalouksissa tehdään tavarainventaarioita pääsääntöisesti muuttojen yhteydessä. Silloin kaatopaikalle ja kierrätykseen siirtyy uskomaton määrä tavaraa. Kaikkien tavaroiden osalta ei säästö- tai päästöpäätöstä osata tehdä, vaan sitä lykätään vaikka seuraavaan muuttoon.

Noin 30 vuotta sitten osallistuin työpajaan, jossa professori Mirja Salkinoja-Salonen valisti kodin kemikaaleista. Hän opasti kaivamaan talon erilaiset pullot ja purnukat yhtä aikaa keittiön pöydälle. Sitten kunkin purkin ainekoostumuksen läpikäynti ja tuomio haitallisuudesta tai hyödyllisyydestä. Aivan turhia,  pilaantuneita, selvittämättömiä jne. kemikaaleja löytyy joka kodista kasapäin.

Entä koneet ja laitteet? Käyttö- ja vikojen korjausohjeet hukassa. Kellarit, autotallit ja komerot täynnä teknistä turhuutta, joille ei keksi enää järkevää käyttöä. Monen kodinkoneen korjaus onnistuisi pienellä rahalla ja vaivalla, jos vain tietäisi. Pesukoneen poistoputkessa kolikko poikittain, jääkaapista tai pakastimesta rele simahtanut. Helposti – ja pääsääntöisesti päädyt koko koneen vaihtoon.

Tiedämme, että luonnon runsas biodiversiteetti on edellytys runsaille ekosysteemipalveluille eli niille hyödyille, joita luonto meille tarjoaa. Hyvinvointimme perustuu toimiviin ekosysteemipalveluihin.

saulirouhinenKotiemme tavaradiversiteetti, tavaroiden kirjo, ei takaa hyviä palveluita – ei ainakaan palvelutehokkuutta. Vihreän talouden sanavarastossa ekotehokkuus, resurssitehokkuus ja resurssiviisaus viittaavat siihen, että meidän pitäisi rakentaa hyvinvointimme yhä vähäisemmällä luonnonvarojen käytöllä ja ympäristökuormituksella. Syy on selvä. Meitä on yhä enemmän, ja meistä yhä suurempi osa kuuluu paljon kuluttavaan keskiluokkaan.

Maailmaa ei pelasteta vain omasta kotitaloudesta käsin, mutta ilman jokaisen kodin osallistumista se ei myöskään onnistu. Meidän on tehtävä yhteinen sitoumus tavarakirjon palvelutehokkuuden merkittävästä parantamisesta. Itse asiassa tällainen puitesitoumus on jo tehty, mutta meidän jokaisen on tehtävä omakohtainen, oman arjen muuttamissitoumus.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta teki joulukuussa 2013 päätöksen ylisukupolvisesta kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksesta ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Jotta yhteinen ponnistuksemme vuoden 2050 kestävän kehityksen mukaisesta Suomesta toteutuisi, meidän on tehtävä jyrkkä käännös jo nyt. Yhteiskuntasitoumuksen visiona on Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi. Vision toteuttamiseksi sitoumukseen on kirjattu kahdeksan tavoiteklusteria, joista numero 7 linjaa luonnon kantokykyä kunnioittavia elämäntapoja. Tavoitetta on täsmennetty viidellä alatavoitteella:

7.1 Muutamme osaltamme luonnonvarojen kulutuksen maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle vuoteen 2050 mennessä.
7.2 Panostamme siihen, että kuluttajat ja yritykset pienentävät omaa ekologista jalanjälkeään.
7.3 Teemme kuluttajien luonnonvaroja säästävät valinnat asumisessa, liikenteessä ja ruokailussa mahdollisimman helpoiksi ja kannattaviksi.
7.4. Kannustamme yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamaan kuluttajille kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Vahvistamme toiminnassamme kestäviä valintoja arvostavia asenteita.
7.5 Tuemme aineettomaan kulutukseen perustuvia elämäntapoja sekä niitä tukevia palveluja.

Yksityisen ihmisen ei ole syytä lannistua tehtävän mittakaavan edessä. Meillä kullakin on vain osavastuu maailman parantamisesta. Kuten oman sitoumuksensa tehnyt Kotipizza-ketju toteaa: Maailma paremmaksi pizza kerrallaan. Tästä se lähtee!

Yhteiskuntasitoumus ja siihen liittyvät materiaalit sekä linkki oman sitoumuksen antamiseen löytvät täältä: www.ym.fi/sitoumus2050

Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri  

Kuva: Sauli Rouhinen

, , , , , , , ,