Artikkelit

Kierrätyskynä 15.08.2014 Kierrätyskynä

Rakennukset siirtoon, rakennusosat kiertoon

Rakennusosien uudelleenkäyttö ja rakennusten siirtäminen lienee lähes yhtä vanha idea kuin ihmisen rakennustaito. Omasta suvustani tunnetaan tarina, jonka mukaan hirsinen riviaitta jaettiin kahden perillisen kesken katkaisemalla se keskimmäisen huoneen kohdalta kahtia. Toinen kuljetti sitten oman puolikkaansa uuteen asuinpaikkaansa toisen jäämässä asumaan tilaa entistä pienemmän aitan kanssa. Mutta mitä merkitystä tuollaisilla kansanrakentamisen tavoilla voi teollistuneelle nykyrakentamiselle olla?

satu1Ilmastonmuutos lienee polttavin tämän ajan ongelmista. Entistä energiatehokkaampaa uudisrakentamista on markkinoitu rakennusalan keskeisenä keinona osallistua ilmastotalkoisiin. Kuitenkin useat tutkimukset osoittavat, että vanhan rakennuskannan purkaminen ja korvaaminen uudisrakentamisella ei ole mikään ilmastoteko. Se näet ensi tilassa lisää päästöjen määrää ilmakehässä. Niin energiaintensiivistä rakennusmateriaalien valmistus on.

Frank Gehry house, Santa Monica, USA. Arkkitehti Frank Gehry remontoi omakotitalonsa kierrätysosin 1970-luvun lopussa. Gehry on sittemmin saavuttanut mainetta Bilbaon Guggenheim-museon suunnittelijana. (C) I. K. Koskinen, lähde Flickr, julkaistu CC BY 2 –lisenssillä (linkki creativecommons.org/licenses/by/2.0).
Frank Gehry house, Santa Monica, USA. Arkkitehti Frank Gehry remontoi omakotitalonsa kierrätysosin 1970-luvun lopussa. Gehry on sittemmin saavuttanut mainetta Bilbaon Guggenheim-museon suunnittelijana. (C) I. K. Koskinen, lähde Flickr, julkaistu CC BY 2 –lisenssillä (linkki creativecommons.org/licenses/by/2.0).

Mikäli rakennusten hajottamisen sijaan purettavista rakennuksista otettaisiin vanhoja rakennusosia kokonaisina talteen, voisi noiden osien uudelleenkäyttö vähentää uudisrakentamisen hiilijalanjälkeä huomattavasti. Niiden valmistamisesta aiheutunut hiilipäästö on näet syntynyt jo kauan sitten, eikä irrottamisesta tai työstämisestä juuri synny päästöjä. Jotta uudelleenkäytöllä olisi merkitystä nykyajassa, täytyisi sen saada jalansija teollisesta rakentamisesta: betonielementti-, liimapuu- ja teräsrakenteista; kerrostaloista, suurmyymälöistä, teollisuuslaitoksista ja varastohalleista. Myös uudet rakennukset olisi mahdollista suunnitella siten, että niiden rikkomaton purku olisi vielä nykyistäkin helpompaa. Lopuksi on kuitenkin muistettava, että rakennusten korjaaminen sellaisenaan, niille sijoilleen, on uudelleenkäyttöäkin ilmastoystävällisempi vaihtoehto.

 

 

 

Koko Suomen mittakaavassa purkaminen keskittyy hyvin voimakkaasti suuriin kaupunkeihin, joissa myös rakennustoiminta on vilkasta. Uudelleenkäyttö ei siis ole kuljetuskysymys! Enin osa purettavista rakennuksista on muita kuin asuinrakennuksia: betoni- ja teräsrakenteisia teollisuus- ja varastohalleja, liike- ja toimistorakennuksia sekä julkisia rakennuksia. Monet rakennukset ovat hädin tuskin ehtineet keski-ikään joutuessaan poistolistalle: esimerkiksi purettujen hallien keski-ikä on vain 37 vuotta, liike- ja toimistorakennustenkin vain 39 vuotta.

 

Kierrätyskoti. Suunnitelma omakotitaloksi puretuista betonielementeistä. (C) Satu Huuhka.
Kierrätyskoti. Suunnitelma omakotitaloksi puretuista betonielementeistä. (C) Satu Huuhka.

 

Rakennusten siirrosta ja rakennusosien uudelleenkäytöstä on hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Urjalassa S-marketin asiakkaat tekevät ostoksensa entisessä Tampereen Linnainmaan Prismassa. Raahen Kummatin lähiössä kerrostaloja madallettiin pysyvästi vähentyneen kysynnän vuoksi, mutta vanhoille betonielementeille löytyi hyötykäyttöä talon asukkaille rakennetuista uusista autokatoksista.

kuva4
Näin Suomi purkaa. Punaiset ympyrät esittävät puretun kerrosalan määrän. Kuntien vihreä taustaväri merkitsee kasvukuntaa ja sininen väestöltään kutistuvaa kuntaa. (C) Satu Huuhka.

Raahen Kummatin lähiö. Etualan autokatokset on rakennettu taustalla näkyvistä kerrostaloista poistetuista elementeistä. Suunnittelijoina arkkitehdit Harri Hagan & Petri Kontukoski. (C) Petri Kontukoski.
Raahen Kummatin lähiö. Etualan autokatokset on rakennettu taustalla näkyvistä kerrostaloista poistetuista elementeistä. Suunnittelijoina arkkitehdit Harri Hagan & Petri Kontukoski. (C) Petri Kontukoski.

TTY:n ja VTT:n yhteisessä Rakennuselementtien uudelleenkäyttö ReUSE -tutkimushankkeessa selvitetään rakennusosien uudelleenkäyttöä monesta eri näkökulmasta. Runkomateriaaleista tarkastellaan Suomessa yleisiä betonia, puuta ja terästä. Hanke päättyy vuoden 2014 lopussa, jonka jälkeen julkaisut ovat saatavilla mm. TTY:n (linkki: www.tut.fi/dpub) ja VTT:n (linkki: www.vtt.fi/julkaisut) julkaisuportaaleista.

 

Kirjoittaja: tutkija Satu Huuhka

Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos

Korjausrakentamisen tutkimusryhmä

Rakennuselementtien uudelleenkäyttö ReUSE -tutkimushanke

, , , , , , ,